Aalto-yliopisto, Digi- ja väestötietovirasto DVV, Poliisi ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus järjestivät Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä ja Yle Areena -palvelussa Nyt valppaana -yleisötilaisuuden. Tilaisuuden teema oli kyberturvallisuus ja digihuijaukset, joista keskusteltiin dekkarikirjailijoiden, huijatuksi tulleiden ja huijareita kohdanneiden kanssa. Tilaisuudessa kuultiin myös Poliisin, Kyberturvallisuuskeskuksen, Digi- ja väestötietoviraston ja Aalto-yliopiston asiantuntijoiden vinkit turvalliseen verkkoasiointiin.
Dekkarikirjailijat Helena Immonen ja Christian Rönnbacka kertoivat Aalto-yliopiston tutkija ja projektipäällikkö Marianne Lindrothin haastattelussa, miten kirjailijat näkevät fiktion roolin kyber- ja turvallisuusteemojen avaajana tavallisille lukijoille ja miten kirjailijat ovat perehtyneet kirjoissa esiintyviin teemoihin. Kirjoissa käsitellään niin arjen huijauksia kuin suuria vaikuttamisoperaatioita. Rönnbackan kirjoissa näkyy esimerkiksi arjen huijausten logiikka ja rikosten psykologia, Immosen teoksissa taas suurvaltapolitiikka ja yhteiskunnan haavoittuvuus. Kaunokirjallisuus on yksi tapa oppia uusia asioita.
Huijarikokemuksia koskevassa osuudessa kuultiin Sonja Nylanderin, Merjan Mähkän sekä haastattelijana tässä osiossa toimineen Kimmo Rouskun kokemuksista digihuijarikohtaamisista.
Vinkkiosiossa rikosylikonstaapeli Juha Springare Keskusrikospoliisista korosti, että pyytämättä tulleiden viestien vastaanottajan on hyvä tutustua saapuneisiin viesteihin kaikessa rauhassa, koska huijari yrittää usein luoda kiireen tunnetta. Springare muistutti myös, että jos epäilet, että olet menettänyt rahaa, ota välittömästi yhteys pankkiin ja vasta sitten poliisiin.
Kyberturvallisuuskeskuksen erirtyisasiantuntija Juha Tretjakov kertoi, että on hyvin inhimillistä luottaa toiseen ihmiseen, mutta kaikki eivät ole luottamuksen arvoisia. Siksi myös osa meistä tulee huijatuksi myös verkossa. Tretjakov kertoi, että verkkohuijarit yrittävät saada haltuunsa pankkitunnuksia pelottelemalla vastaanottajan ja saada hänet toimimaan nopeasti ilman huolellista harkintaa.
Johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta esitti konkreettisia esimerkkejä, miten voi tunnistaa huijausviestin sen sisältämiä tietoja huolellisesti tarkastelemalla. Jos lähettäjän sähköpostiosoite näyttää vähänkin oudolta, vaikka vain merkin tai kirjaimen verran, kyseessä on todennäköisesti huijaus. Rousku kehotti myös miettimään, kuka käynnisti tapahtuman, jossa sinulta pyydetään tietoja tai kirjautumista. Jos aloite tulee muualta – saat esimerkiksi soiton, viestin tai linkin sivulle – riski tulla huijatuksi on suurempi kuin silloin jos itse olet aloittanut toimenpiteen, esimerkiksi maksat laskuja pankkisovelluksessa.
Kyberasiantuntija Tuomas Heikkinen Aalto-yliopistosta esitteli tapoja lisätä omaa kyberosaamista. Oppia voi myös pelaammalla. Aalto-yliopiston Cyber Citizen -hankkeessa tuotetussa maksuttomassa Cyber City Tycoon -mobiilipelissä voi oppia logiikkoja kyberrikollisuuden taustalla ja tapoja vahvistaa arjen turvallisuutta. Heikkinen suositteli myös tutustumaan SecPort-portaalin, jossa voi esimerkiksi opiskella kyberturvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen perustietoja. Nyt valppaana -tilaisuus on katsottavissa Yle Areenassa 1.1.2026 saakka
Lue lisää:
Cyber City Tycoon -mobiilipeli
Marianne Lindroth Cyber citizen -hankkeesta kommentoi verkkohuijauksia Iltalehden haastattelussa: Voit menettää rahasi, jos et tiedä tätä
Tutustu myös:
Tutustu Nyt valppaana verkossa -sivustoon
Lähde: Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus – 49/2025 | Kyberturvallisuuskeskus