Työntekijän kyberturvataitojen koulutuspaketti

Muistathan suojata myös mielesi

Hei,

kyberturvallisuus ei tarkoita vain tekniikan suojaamista – myös oma mieli tarvitsee suojaa. Verkossa ja somessa liikkuu paljon sisältöä, joka voi olla liioiteltua, harhaanjohtavaa tai kokonaan keksittyä. Niillä voidaan yrittää vaikuttaa mielipiteisiimme ja päätöksiimme huomaamattamme.

Eri tapoja levittää väärää tai harhaanjohtavaa tietoa ovat esimerkiksi:

• Disinformaatio on tarkoituksella levitettyä valheellista tietoa.
• Misinformaatio on väärää tietoa, jota jaetaan hyvässä uskossa.
• Malinformaatio on sinänsä totta, mutta sitä käytetään irrotettuna asiayhteydestään tai muuten vahingoittamistarkoituksessa.

Siksi erityisesti vahvoja tunteita herättävän sisällön kohdalla kannattaa kysyä: kuka tämän kertoo, miksi tämä on julkaistu ja perustuuko tieto luotettaviin lähteisiin?

Tässä infograafissa on tiivistettynä dis-, mis- ja malinformaation erot: https://www.secport.org/fi/informaatio-aseena-piilevat-vaarat/

Muistathan käydä Kyberturvallisuuden perusteet -kurssin [päivämäärä] mennessä

Kyberturvallisuuden perusteet -kurssilla käydään läpi tarkemmin, miten toimia erilaisissa epäilyttävissä tilanteissa. Kurssin suorittaminen kestää noin kaksi tuntia. Voit suorittaa sen omaan tahtiin.

Pääset kurssille tästä: https://moodle.secport.org/course/view.php?id=3

Kiitos, että pidät huolta kyberturvallisuudesta!

Muistathan suojata myös mielesi

Informaatiota voidaan käyttää monin tavoin vahingoittamiseen. Siksi meidän kannattaa muistaa suojata mielemme vaikuttamista vastaan.

• Disinformaatio on tarkoituksella levitettyä valheellista tietoa.
• Misinformaatio on väärää tietoa, jota jaetaan hyvässä uskossa.
• Malinformaatio on sinänsä totta, mutta sitä käytetään irrotettuna asiayhteydestään tai muuten vahingoittamistarkoituksessa.

Pysähdy siis hetkeksi miettimään ennen kuin uskot tai jaat sisältöjä eteenpäin: kuka tämän kertoo, miksi ja perustuuko se luotettaviin lähteisiin?

Näin meidän mieliin yritetään vaikuttaa

Verkossa ja somessa meihin yritetään vaikuttaa monin keinoin: uutisilla, kuvilla, videoilla ja kommenteilla, jotka voivat olla liioiteltuja, harhaanjohtavia tai kokonaan keksittyjä. Tätä vaikuttamista kutsutaan myös informaatiovaikuttamiseksi.

Infograafissa esitellään tyypillisiä tapoja, joita informaatiovaikuttamisessa hyödynnetään. Kun opit tunnistamaan tällaisia sisältöjä, sinun on helpompi päättää, mikä tieto on luotettavaa ja mikä ei.

Näin arvioit tiedon luotettavuutta

Verkossa ja somessa tulee vastaan valtavasti uutisia, väitteitä ja mielipiteitä. Kaikki niistä eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Siksi on hyvä osata arvioida, voiko tietoon luottaa.

Faktantarkistus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pysähdyt hetkeksi ja tarkistat tärkeimmät asiat: kuka väittää, mitä väittää ja mihin tieto perustuu. Näin vältät turhaan huolestumista, harhaanjohtavan tiedon jakamista eteenpäin ja teet parempia päätöksiä sekä työssä että omassa arjessa.

Infograafiin on koottu lyhyt muistilista käytännön vinkeistä, joiden avulla voit arvioida, onko kohtaamasi tieto luotettavaa vai jotain, jota kannattaa epäillä.